Helsingin jääkiekkotuomarit HJT ry:n säännöt
HJT:n kevätkokouksessa 28.5.2018 hyväksytyt säännöt. Mikäli tässä listatut säännöt ovat ristiriidassa yhdistyksen virallisten sääntöjen kanssa, nämä säännöt ovat mitättömiä.
Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
1 § Yhdistyksen nimi on Helsingin Jääkiekkotuomarit HJT ry ja yhdistys voi kansainvälisissä yhteyksissä käyttää epävirallisesti englanninkielistä nimeä Hockey Referees, Helsinki
2 § Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.
3 § Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.
Tarkoitus ja toiminnan laatu
4 § Yhdistyksen tarkoituksena on Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (myöhemmin SJL) ohjelmassa olevien lajien erotuomareiden ja toimitsijoiden yhdyssiteenä toimiminen, kouluttaminen ja kehittäminen sekä heidän yleisten ja yhteisten etujensa valvominen ja tukenaan toimiminen erotuomaritoiminnassa. Samalla yhdistys vaalii syntyneitä perinteitä. Voidakseen toimia erotuomari- tai toimitsijatehtävissä yhdistyksen toimialueella, SJL:n, Jääkiekon SM-liiga ry:n (SM-liiga) sekä mahdollisten muiden järjestäjien otteluissa, turnauksissa, harjoitusotteluissa tai tapahtumissa, on henkilön oltava yhdistykseen hyväksytty jäsen.
Yhdistyksen toiminnan perustana ovat SJL:n toimintaperiaatteet, Suomen Jääkiekkotuomarien Liiton (SJTL:n) asettamat tavoitteet sekä liikunnan eettiset ja urheilun reilun pelin arvot.
5 § Toiminnan toteuttamiseksi yhdistys:
- järjestää koulutustoimintaa ja harjoitustilaisuuksia erotuomareille ja toimitsijoille
- tukee jäsentensä fyysisen kunnon harjoittelua
- osallistuu SJL:n, SM-liigan sekä mahdollisten muiden järjestäjien edellyttämien erotuomari- ja toimitsijatehtävien määräämiseen.
- järjestää opintomatkoja ja erotuomarivaihtoa.
- kuuluu yhteisöjäsenenä SJL:oon ja SJTL:oon. Yhdistys voi olla yhteistoiminnassa muiden koti- ja ulkomaisten liikunta-alan yhteisöjen kanssa. Yhdistyksen hallitus päättää liittymisestä muihin järjestöihin ja niistä eroamisesta.
- huolehtii tiedotustoiminnasta
- pyrkii huolehtimaan jäsenistönsä tarvitsemien erotuomarivarusteiden hankinnasta ja välityksestä, sekä
- kiinnittää ehdotusten, anomusten ja julkilausumien avulla alueensa päättäjien huomiota toimintansa kannalta tarpeellisiin asioihin
6 § Toimintansa tukemiseksi yhdistys:
- järjestää myyjäisiä tai arpajaisia sekä myy mainoksia,
- vastaanottaa lahjoituksia,
- voi harjoittaa muuta varainhankintaa.
Jäsenet
7 § Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen, säännöt, jäsenvelvoitteet, ja jolla on voimassa oleva SJL:n erotuomarikortti.
8 § Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.
9 § Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
10 § Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.
Jäsenen eroaminen ja erottaminen
11 § Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
12 § Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen
- on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai
- on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittyessään sitoutunut tai
- on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai
- ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja tai on toiminut liikunnan eettisten arvojen tai urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti. SJL:n myöntämän erotuomarikortin menettäminen ei yksinään riitä erottamiseen.
Laiminlyöntimaksu
13 §
- Yhdistyksen hallitus voi määrätä jäsenelle, joka jättää hänelle nimetyn tuomari- tai toimitsijatehtävän hoitamatta, laiminlyöntimaksun
- Ennen laiminlyöntimaksun määräämistä jäsenellä on oikeus antaa vastine laiminlyöntiin johtaneista syistä. Jäsenen tulee toimittaa vastine neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa pyynnöstä.
- Laiminlyöntimaksu ensimmäisestä laiminlyönnistä on yksinkertainen laiminlyöntimaksu.
- Laiminlyöntimaksu toisesta laiminlyönnistä on kaksinkertainen laiminlyöntimaksu.
- Laiminlyöntimaksu kolmannesta laiminlyönnistä on kolminkertainen laiminlyöntimaksu.
- Kolmannen laiminlyönnin jälkeen yhdistyksellä ei ole velvollisuutta nimetä jäsenelle tehtäviä kuluvalla tilikaudella.
- Yhdistys vahvistaa vuosittain kevätkokouksessa laiminlyöntimaksun suuruuden
- Laiminlyöntien laskeminen nollataan 30.6.
Liittymis- ja jäsenmaksu
14 § Varsinaisilta ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuosittaisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää kevätkokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksua. Ennen 1.7.1996 yhdistykseen liittynyt henkilö on 15 jäsenmaksua suoritettuaan oikeutettu vapautukseen jäsenmaksusta. 1.7.1996 ja sen jälkeen yhdistykseen liittynyt henkilö on 20 jäsenmaksua suoritettuaan oikeutettu vapautukseen jäsenmaksuista. 1.7.2011 jälkeen yhdistykseen liittyneiltä henkilöiltä peritään jäsenmaksu vuosittain eikä jäsenmaksuvelvoitteesta vapaudu automaattisesti. Päätöksen jäsenmaksusta vapautuksesta tekee yhdistyksen hallitus viimeistä jäsenmaksukautta seuraavan toimikauden ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Hallitus voi erikseen tehdä päätöksen jäsenen osalta, joka on liittynyt 1.7.2011 jälkeen ja vapauttaa yhdistyksen jäsenen jäsenmaksusta. Jäsenmaksu erääntyy maksettavaksi hallituksen määräämänä päivänä
Hallitus
15 § Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu kevätkokouksessa valitut puheenjohtaja ja kuusi (6) muuta varsinaista jäsentä. Puheenjohtaja valitaan kerralla kahdeksi (2) vuodeksi ja sama henkilö voidaan yhtäjaksoisesti valita puheenjohtajaksi enintään kolmesti (3). Varsinaiset jäsenet valitaan kolmeksi (3) vuodeksi ja varsinaisista jäsenistä on aina kaksi (2) erovuorossa vuosittain. Varsinaisen jäsenen jättäessä toimikautensa kesken kauden valitaan hänen tilalleen uusi jäsen jäljellä olevaksi kaudeksi.
16 § Hallituksen toimikausi on heinäkuun 1. päivästä seuraavan vuoden kesäkuun 30. päivään.
17 § Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
18 § Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
19 § Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
20 § Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
Tilikausi ja tilintarkastus
21 § Yhdistyksen tilikausi on heinäkuun 1. päivästä seuraavan vuoden kesäkuun 30. päivään.
22 § Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kuukautta ennen syyskokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen syyskokousta hallitukselle.
Yhdistyksen kokoukset
23 § Yhdistys pitää vuosittain kaksi (2) varsinaista kokousta.
24 § Yhdistyksen kevätkokous pidetään huhti-toukokuussa ja syyskokous syys-lokakuussa hallituksen määräämänä päivänä.
25 § Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä 30 vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
26 § Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi (1) ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
27 § Yhdistyksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessa tasa ratkaiseen kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
28 § Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
Varsinaiset kokoukset
29 § Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- kokouksen avaus
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- hyväksytään kokouksen esityslista
- esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuu vapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
30 § Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- kokouksen avaus
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskujaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- hyväksytään kokouksen esityslista
- vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle toimintakaudelle
- valitaan hallituksen puheenjohtaja, mikäli hän on erovuorossa ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle
- valitaan yksi (1) tilintarkastaja, yksi (1) toiminnantarkastaja sekä heille varatarkastajat. Tilintarkastajan ja hänen varamiehensä tulee olla hyväksytty tilintarkastaja (KHT tai HTM) tai tilintarkastusyhteisö.
- vahvistetaan laiminlyöntimaksun suuruus.
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
31 § Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokoukseen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle 14 vuorokautta ennen kokousta, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
32 § Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmeneljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on erikseen mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
33 § Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
34 § Sääntöjä muutettaessa saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.